Ohjeita helppoon yhteiseloon pennun kanssa

  1. Jatka kennelin ruokailutottumuksia pennun täytettyä 10-12 kk.
  2. Älä vahvista ei toivottua käytöstä.
  3. Tiedosta että virheiden korjaamiseen vaaditaan kolminkertainen aika.
  4. Pennun pitää oppia rauhoittumaan ilman ihmistä.
  5. Yöt on nukkumista varten.
  6. Ei ulkoilua öisin.
  7. Rajaa öinen nukkumapaikka aitauksella, suositeltava koko noin 1x1m. Laita aitaukseen mielellään katollinen kantokassi nukkumapaikaksi (antaa turvaa) ja sen viereen pisualusta esim. pyyhe, johon pentu pääsee yön aikana tarpeille. Vesikuppi ei ole välttämätön aitaukseen yöksi.
  8. Pysy jämäkkänä, ensimmäiset yöt ovat ratkaisevia. Ei katsekontaktia, silityksiä, ja syliin nostoa öisin. Mikäli pentu ”ulvoo” rauhoita sitä jämäkällä rauhallisella äänellä kertomalla, että kaikki on hyvin ”tuti-aaa-aaa”. Mikäli kova huoli, pentua voi käydä katsomassa ja puhumalla rauhoittamassa nostamatta sitä syliin.
  9. Aikuinen koira tarvitsee 17h lepoa vuorokaudessa, pentu vielä enemmän.
  10. Älä herätä nukkuvaa pentua. Pentu siirtyy usein levätessään paikasta toiseen, mikä ei tarkoita että se olisi virkeä. Tämä on erityisen tärkeää painottaa lapsille. 
  11. Vältä pennun yli-innostamista. Pentua voi verrata lapseen, joka yliväsyneenä muuttuu känkkäränkäksi. 
  12. Vie pentu ulos tarpeille aina heräämisen, ruokailun ja leikin jälkeen. Et voi viedä pentuasi liian montaa kertaa tarpeille alkuviikkoina.
  13. Opi näkemään pennun tarpeet, kuten väsymys, pisu- ja kakkahätä. Levoton paikan hakeminen on merkki siitä että pitäisi päästä tarpeille. 
  14. Palkitse pentua esim. ylenpalttisesti kehumalla ja rapsuttelemalla aina kun se hakee kontaktia, joko luoksesi tulemalla tai sinua katsomalla. Tämä vahvistaa teidän välistä yhteyttä, leimautumista ja helpottaa kouluttamista.
  15. Kutsu pentua nimellä ja opeta tulemaan luokse ilman kiinniottoa, palkitse äänellä, silityksillä ja rapsutuksilla.
  16. Käytä nimen lisäksi ”tänne” kutsua, joka olisi hyvä saada ehdollistettua. 
  17. Äänensävy ja kehon liikkeet ovat ratkaisevia tapakoulutuksessa.
  18. Anna huomiota sisätiloissa ohittaessasi vain ”joka kymmenes kerta”. Vältä jopa liiallista silmäkontaktia, joka helpottaa ja auttaa pennun itsenäistymistä. Pennun pitää oppia rauhoittumaan omin päin ja sen myötä itsenäistymään. Tiedän, se on vaikeata, niin ihana kun se on.
  19. Pelkkä katse ja silitys on palkitsevaa, joten pidä mielessä että ne voivat edistää myös ei toivottua käytöstä. Niitä voi kuitenkin hyödyntää palkkiona namin sijaan, silloin kun se on tarkoituksen mukaista. 
  20. Pentua kantaessasi pidä mielessä, että se saattaa äkkinäisesti rimpuilla itsensä irti, joten suosittelen eritoten lapsia istumaan lattialla.
  21. Älä koskaan laske pentua sylistäsi sen rimpuillessa, jotta se ei koe rimpuilua palkkioksi. Odota kunnes pentu on rauhoittunut, jonka myötä se aikanaan oppii yhdistämään rentoutumisen poispääsyyn. Tämä helpottaa myös hoitotoimenpiteitä
  22. ”Hiihdä” (laahaa jalkojasi) sisätiloissa (koskee eritoten kääpiörotuja), jotta et astu pennun päälle joka jatkuvasti pyörii ympärilläsi.
  23. Leikkiessä pennun kanssa pidä lelut pennun korkeudella. Toisin sanoen, älä yllytä koiraa hyppimään takajaloillaan, joka rasittaa selkänikamia ja takajalkojen luita, etenkin kasvuvaiheessa.
  24. Älä nosta pentua sinne mihin se ei itse pääse esim. sohvalle, jotta se ei hyppisi sieltä omin päin alas. Kasvuvaiheessa etujalkojen kehittyvä luusto vaurioituu helpolla korkealta hyppimisestä.
  25. Älä jahtaa äläkä juokse pennun perässä.
  26. Älä päästä pentua vapaaksi aitaamattomalla alueella ennen kuin se on leimautunut sinuun, koska tässä vaiheessa koira on vaikeata saada palaamaan luoksesi ja saattaa karata. 
  27. Kiintyneen (leimautuneen) koiran karatessa, kävele vastakkaiseen suuntaan ja huuda ”hei hei, minä menen nyt”. Palkitse koira tullessaan luoksesi namuilla, silityksillä ja kehuilla. 
  28. Älä syötä liikaa herkkuja, koska ne vähentävät ruokahalua eivätkä sisällä luuston kehitykseen tarvittavia aineita. 
  29. Tarjoa nahkaluita ja leluja kutiseville ikenille.
  30. Harjoittele askel aslkeleelta yksinoloa jo ensimmäisen viikon jälkeen. Mene yksin vessaan, sulkeudu hetkeksi toiseen huoneeseen, pue takki ja kengät menemättä ulos, pukeudu jossain vaiheessa uudelleen ja mene ulos joiksikin minuuteiksi jne. Kävele useita kertoja päivässä ulos ja sisään ulko-ovesta sanomatta koirallesi mitään. Pidennä poissaoloaikoja pikkuhiljaa, jolloin koira tottuu siihen että menet ja tulet. Koiran opittua yksinolon, ulos lähtiessä voi lisätä sanoja kuten -”Mamma menee töihin, Musti menee nukkumaan”. Yhteiselo on helppoa kun koira on oppinut rauhoittumaan yksin ollessaan.
  31. Kotoa lähtiessäsi, vältä jäähyväisseremoniaa ja kotiin tullessa ”paluubileitä”. Näin vältyt hyppimiseltä, haukkumiselta ja riehumiselta. Takki ensin naulakkoon, kengät paikalleen ja kauppakassit keittiöön. Vasta tämän jälkeen huomioidaan koira tai sitten kun se on rauhoittunut. Tässäkään namia ei tarvita, koska huomio on riittävä palkkio! 
  32. Kulkiessasi ulko-ovesta, eritoten kaasujousella varustetusta, muista huolehtia ettei pentu jää oven väliin.
  33. Älä inhimillistä koiraasi, anna koiran olla koira! 

<- Nettikaupat joita käytänPassi koiralle ->