👂🏼🐶👂🏼🐶👂🏼🐶
Terveen korvan hoito on helppoa.
Pitkäkarvaisen rodun korvien karvat rasvoittuvat eritoten alapuolelta ja vaativat vähintään yhtä huolellisen pesun kuin kaikki muutkin kehon osat. Tämän takia pesen korvat huolellisesti sekä päältä että alapuolelta, jonka jälkeen huuhtelen hyvin. Mikäli korvakäytävään menee turkin pesutuotteita on tärkeä poistaa ne huolellisesti suihkuttamalla. Puhdas vesi ei ole haitallista korvan sisäosalle, kunhan sen saa hyvin kuivattua ja kosteuden täysin haihdutettua. Kutsumaton vieras nimeltä hiiva, viihtyy kostean korvan uumenissa. Hiivan saa parhaiten pysymään poissa pitämällä korvan sisäosan (epäsäännöllisen muotoinen syvennys) ja korvakäytävän täysin kuivana. Kuivan ja terveen korvan salaisuus piilee korvakarvojen nyppimisessä, syy miksi olen nyppimisen kannalla. Karvat korvassa ylläpitävät kosteutta ja edesauttavat hiiva- ja bakteeritulehdusten muodostumista. Eritoten hiivan hoito ja paraneminen kestää usein viikoista kuukausiin ja mikäli korvia ei hoida täysin terveiksi ja eliminoi syytä oireiluun, ongelma näyttäytyy hyvinkin pian uudelleen. Säännöllinen kurkistus korvaan on suositeltavaa, koska varhaisessa vaiheessa todettu hiivatulehus helpottaa hoitoprosessia ja nopeuttaa paranemista. Meidän Moccan korviin on säännöllisesti katsottava, koska se on Nocachos lauman uimari ja uimahyppääjä, jolla usein menee vettä korviin, joka altistaa hiivatulehdukselle, eritoten silloin kun korvakäytävän karvat ovat jääneet minulta nyppimättä. On hyvä tiedostaa että kuiva korva on terveen korvan A ja O.
Pesu, kuivattaminen ja pesun jälkeinen hoito
Korvia pestessä on hyvä välttää voimakkaita pesuaineita jotka saattavat mennä korvakäytävään ja siksi pesen terveen korvan Marseille-oliivisaippualla tai muulla hellävaraisella shampoolla. Pesun jälkeen seuraa korvalle äärimmäisen tärkeä kuivattaminen. Sekä korvalehti, korvan sisäosan syvennys että korvakäytävä on saatava täysin kuivaksi. Korvan kuivattamiseen käytän matalaäänistä hiustenkuivaajaa ja syvennykseen ohutta kangaspalaa tai korvapuikkoa, jossa on normaalia suurempi vanulla varustettu pää (löytyy edullisesti Normal kaupasta). Nopeuttaakseen kuivattamisen föönaan hiustenkuivaajalla korvat täysin kuiviksi sekä päältä että alapuolelta vuorotellen kampaamalla vuorotellen puhaltamalla. Kuivauksen jälkeen suosittelen tiputtamaan koirille ja kissoille tarkoitettua AniVox liuosta maltillisesti korvakäytävään ja sen jälkeen painelemaan kevyesti ja rytmikkäästi korvan alta, siitä missä kallo vaihtuu pehmytkudokseksi. Painelusta muodostuu kuuluva lotiseva ääni ja AniVox jakautuu tasaisesti korvakäytävän kaikille pinnoille. Tämän jälkeen kuivaan ylimääräisen huuhteen vanupuikolla paperilla tai ohuella kangaspalalla. Hoidan sekä tervettä että hiivasta ärtynyttä korvaa AniVox korvahuuhteella, joka mielestäni on yksi parhaista tuotteista ylläpitämään tervettä korvaa, poistamaan karstaa ja vahaa sekä rauhoittamaan ja hoitamaan hiivatulehdusta. AniVox sisältää antimikrobista hiivan kasvua torjuvaa pihkaa, joka poistaa eritteitä, rauhoittaa kutisevaa, ärtynyttä korvakäytävää ja korvalehden alla olevaa sisäosaa. Neste on alkoholiton ja hapoton ja sitä voi turvallisesti käyttää myös silloin kun korvan tärykalvo on puhjennut.
Kosteuden tarkistus
Korvakäytävän kosteuden pystyy helposti tarkistamaan painelemalla peukalolla kevyesti ja rytmikkäästi korvan alta, jossa kallo vaihtuu pehmytkudokseksi. Mikäli painallus aiheuttaa vetisen napsahtavan äänen, korvakäytävässä on nestettä tai jo muodostunutta märkää hiivaa. Toinen hälytysmerkki korvassa olevasta hiiva- tai bakteeritulehduksesta on normaalista poikkeava korvan rapsuttelu tai sen vetäminen pitkin mattoja tai seiniä. Hiiva on näkyvä tahmea, voidemainen ruskea mömmö, joka haisee makealle. Kuivuessaan se muuttuu puisevaksi, hiutalemaiseksi tai palamaiseksi ja irtoaa ruskeina ohuina hiutaleina tai pieninä palasina. Hiiva viihtyy kosteassa, valolta suojatussa ympäristössä ja näin ollen kostean karvaisen korvan sisäosa ja käytävä on sille ihanteellinen kasvupaikka.
Hiivatulehduksen hoito
Koska vesi ei yksinään irrota tahmeaa hiivaa pesen korvalehden runsaalla lämpimällä vedellä ja rauhoittavalla hunajapitoisella Vetramil Dermashampoolla, jota säästeliäästi annostelen pehmeään kostutettuun pesusieneen. Mikäli korvan sisäosa / syvennys on näkyvästi täynnä hiivaa, joka on koostumukseltaan tahmeeta, ruskeaa ja makealle haisevaa mömmöä, pesen myös korvan sisäosan (korvalehden alla olevan syvennyksen). Pestessä hieron hellävaraisesti hiivaa peittävän alueen puhtaaksi, jonka jälkeen huuhtelen huolellisesti lämpimällä ja runsaalla vedellä suoraan kohti korvan sisäosaa. Suihkuttaessa pyydän koiraa ravistelemaan useita kertoja, jotta irtonainen hiiva ja shampoo poistuu veden mukana korvakäytävästä. Veden vieminen korvakäytävään saattaa tuntua epäilyttävältä, mutta kokemuksesta olen huomannut, että se nopeuttaa hiivatulehduksen paranemista. Huolellisen kuivauksen jälkeen tiputan AniVox korvahuuhdetta tai Betadine liuosta korvakäytävään, jonka jälkeen painelen peukalolla kevyesti ja rytmikkäästi korvan alta, siitä missä kallo vaihtuu pehmytkudokseksi, jolloin hoitoliuos jakautuu tasaisesti korvakäytävän kaikille pinnoille ja irrottaa hiivaa, karstaa ja muita eritteitä. Tämän jälkeen imeytän ylimääräisen liuoksen korvakäytävästä isopäiseen vanupuikkoon (löytyy Normal kaupasta) ja levitän / puhdistan kyseisellä puikolla myös korvan koukeroiset sisäpinnat. Tarvittaessa käytän useita puikkoja ja lisään hoitoliuosta (joko Betadine- tai AniVox liuosta) kunnes näkyvä tumma hiiva on poissa tai vanupuikko ei enää värjäydy ruskeaksi (tämä helppoa todeta AniVox:ia käyttäessä koska se on väritön kun vuoroltaan Betadine on tumman ruskeata mutta helposti vedellä irtoava esim. vaatteista).
Betadine liuoksesta sen verran että mökillä aikoinaan, eläinlääkäreiden ulottumattomissa laitoin ”paremman “hoitotuotteen” puutteessa Betadine liuosta meidän Moccan korvaan, jossa oli äkänen hiivatulehdus. Vaikutus oli välitön, koska Mocca rauhoittui ja lopetti rapsuttamisen, joka oletettavasti johtui kutinasta ja kirvelystä. Betadine liuoksella ja hunajapohjaisella Vetramil öljysuihkeella korva saatiin kuntoon ja tämän kokemuksen jälkeen luotan ja käytän korvien hiivatulehduksen hoidossa yllämainittuja tuotteita ja niiden lisäksi nykyään myös reseptivapaata Pimafucort ja Pimafucin rasvaan sekä AniVox korvahuuhdetta. Korvien hiivatulehdusta hoitaessa kannattaa varautua jopa useiden viikkojen säännölliseen hoitoon, sekä aamuin että illoin. Betadine liuos tappaa tehokkaasti bakteereja ja vähentää välittömästi kutinaa ja kirvelyä. Hoitaessani hiivaa, poistan päivittäin korvakäytävästä nousevan kostean tai paksun kuivahkon eritteen huolellisesti vanupuikolla, käyttäen tilanteesta riippuen joko Betadine- tai AniVox huuhdetta tai Vetramil haavasuihketta. Lopuksi pyöritän vielä vanupuikolla Pimafucort (kortisonia sisältävää) tai Pimafucin (limakalvoille sopivaa) rasvaa korvan sisäosan iholle ja korvakäytävään. Paranemisen huomaa yleensä 3-4 päivän kuluessa, mutta hoitoa kannattaa silti jatkaa joitakin viikkoja, jotta syvällä korvakäytävässä oleva hiiva myös ehtii kuivua ja rikkinäinen iho parantua. Betadine muodostaa yleensä rikkinäisen ihon pinnalle ruskean kuivahkon kalvon, joka parantuessa irtoaa ohuina hiutaleina tai hilseillen. Viimeistään tässä vaiheessa siirryn käyttämään AniVox liuosta, Vetramil öljysuihketta ja tilanteen mukaan jompaakumpaa yllämainittua rasvaa. Korvan parannuttua ja pitääkseni yllä korvan terveyttä ja puhtautta laitan AniVox huuhdetta korviin jokaisen pesun jälkeen, jolloin myös nypin säännöllisin väliajoin korvista kasvavat karvat, jotka ylläpitävät kosteuden ja mahdollistavat hiivakasvun.
Nyppiminen
Korvakarvojen nyppimisellä on kaksi koulukuntaa, mutta kokemuksen kautta olen itse poistamisen kannalla. Korvakäytävässä kasvaa karvaa käytävän pohjasta saakka ja märkinä karvat ylläpitävät kosteuden käytävässä, joka vuoroltaan lisää riskiä hiivatulehduksen ja bakteerien muodostumiseen. Nyppimisen voi tehdä joko sormin, pyöristetyllä pinsetillä tai verisuonipihdeillä. Apuvälineitä käyttäessä on oltava varma otteistaan, jotta vahinkoja ei sattuisi. Pesemättömän korvan karvat ovat vaikeita nyppiä, koska rasvaiset karvat ovat liukkaat ja niistä on vaikeata saada ote. Korvia ei ole tarkoitus nyppiä posliinipintaisiksi, paitsi äärimmäisissä ongelmatapauksissa (kokemusta on), koska silloin korvakäytävän uumeniin helpommin kertyy pölyä ja irtoroskaa. Iho ärtyy hivenen nyppimisen jälkeen, joten suosittelen sivelemään iholle Vetramil haavarasvaa, joka vähentää rapsuttamisen tarvetta ja rauhoittaa nypittyjä korvia. Nyppimisen jälkeen, koiralle tyypillinen käyttäytyminen on tiheä ravistelu. Tämä on täysin luonnollista korvien tuntuessa oudoilta, mutta käytös normalisoituu viimeistään vuorokaudessa.
Käytän Vetramil rasvaa myös itselleni, allergiseen ihottumaan, halkeileviin kantapäihin ja huuliin sekä kutiseviin näppylöihin ja hyttysen pistoksiin.
Betadine liuos on jodipohjainen antiseptinen liuos, joka tehokkaasti poistaa kipua, kutina ja kirvelyä. Käytän sitä omiin haavoihin, halkeamiin ja sisäänkasvavan kynnen hoitoon.
